"Äiti odota! Mä löysin puhalluskukkia.."

En muista tarkkaan mitä kaikkea neiti höpisi, mutta jossain vaiheessa sieltä tuli vaan "puhalluskukan tarinoita".. Hymyilytti :)

onnea on..

Tässä meidän lähellä laiduntaa kesäisin lehmiä. Aika mahtavaa ettenkö sanoisi. :)

Syksymmällä sitten jatketaan tuota polkua eteenpäin. Tokihan sitä nyt jo voisi mennä, mutta mua nyt vaan kammoksuttaa ne punkit.. Kunhan syksy vie tuota kaislikkoa tuosta niin mennään takuulla tuonnekkin retkeilemään. Musta tuntuu, että siellä odottaa seikkailuja.. :)

sydän orelma

Oon vähän myöhässä tän kesämekon kanssa. Kohtahan tuo mokoma on jo ohi. :D Todellisuudessa tää on ollut koko kesän keskeneräisenä.. Ei vaan oo inspannut yhtään. Nyt sitten vihdoinkin sain sen tehtyä. Ihan kiva. Seuraavaan mekkoon kyllä muokkaan jonkin verran kaavoja.. Kyseessä siis Mekkotehtaan Orelma. Lapsi onneksi tykkäsi mekosta, lähti heti Isin kanssa kauppaan, eikä halunnut vaihtaa vaikka ehdotin.. :)
 

"Kato äiti!"

vesilätäkkö

..Kun niitä ei muuten ole niin tehdään semmoinen. ;) Tätä kuvaa katsellessa tulee vähän sellainen olo, että miksi lapsen muka piti hakea kumpparit, nythän on kesä? Paljaat varpaat on parasta kesässä.
Mutta pian kai tulee se syksykin ja sateita on sopivassa määrin toivelistalla. Onko muka jotain parempaa kuin juosta lapsen kanssa vesilätäköissä.. :D Pitäisi ostaa lapselle uudet kumpparitkin.  Käväistiin eräs päivä nopeasti katsomassa tarjontaa, mutta blääh. Oli kauhean harmaata jotenki? Ennen noita koirakumppareita oli ihan parhaat pinkit pöllö-kumpparit. Kunpa löytyisi yhtä pirteät jostain.. :)

raitashortsit

Tytsyllä on ollut vähän pulaa kesävaatteista. Ja kaupassa kaikki sopivan kokoset on vaippavaralla varustettuja tai sitten käyttökoon mukaan valitut ei oikein pysy päällä.. huoh. Nää on muokattu Ottobren Grasshoppereista. Ja nää on vähän reilut. No meneepä ensi vuonnakin. :)

toukkia

Aika huvittavaa miten sitä voi tulla niin iloiseksi toukista.. Nimittäin leppäkertun toukista! Meidän patio on täynnä niitä. Vihdoinkin. Olen koko alkukesän ihmetellyt missä ne oikein on. Lapsikin on pitkin kesää kysellyt "äiti missä on leppäkerttuja?". Mulla on kenties mennyt hieman yli tämä innostus kyseistä ötökkää kohtaan, olen nimittäin pelastellut niitä hämähäkin seiteistä :D
Jospa alkais ne kirvat vihdoin kadota. Olen yrittänyt kovasti suihkia mäntysuopaliuosta, mutta aina niitä johonkin jää..
 

Ruukut leteissä

 

Sateisen juhannuksen jälkeen nappasin muutaman kuvan patiolta. Oli pakko, kun tajusin että koko kesäkuun kamera on pölyttynyt hyllyllä..
Enkä näköjään muuta kuvannutkaan kuin näitä roikkuvia ruukkuja. Heh.
Idea on Pinterestistä. Narut löytyi Tokmannilta. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyttiin tytön kanssa keltaiseen ja pinkkiin. Jotenkin aika yllättävää. :D
Narunpätkät on siis vain letitetty. Vielä kun pääsisi Ikeasta hakemaan s-koukkuja joilla saisi vähän eri kohtiin ripustettua noita.

teehetki

"Äiti, tule syömään! Tammenterhoja ja mansikkateetä."

:)

Liituilua

Saatiin joku aika sitten hommattua vihdoin katuliidutkin. Ja oli kyllä ihan nappiostos. Ollaan tosi paljon piirrelty niillä. Koristeltiin niillä meidän saviruukutkin. Tuli aika hauskoja, harmi ettei nyt ole kuvaa.

"Äiti piirrä mulle se ja se.."

 

Ihanaa miten paljon niistä on ollut iloa.

vastalauseita

h u o h. Siis kaikki mun tekeminen tuntuu saavan vastustusta. Ottaa päähän. Varsinkin kun kyseessä on moni asia josta pidän, jotka on mulle jotenkin terapeuttisia tai niin edelleen.



Esimerkiksi ompelu.. Ensin koneet tökkii pahasti. Noh, mun isäni saa saumurin kuntoon. Kohta menee ompelukone rikki. Saan äidiltä koneen lainaan. Sitten ei olekaan oikein kankaita, enkä meinaa millään saada kyytiä kangaskauppaan.. Ja yllätys yllätys, kun olen saanut kankaita hommattua ja ommeltuakin hieman jotain, tadaaa, saumuri tökkäää ajotukset ihan mettään. Phuuh. Jos sen vieä huoltoon sais.. Mitähän sitten seuraa..
Toinen asia on ollu liikunta, jota en oikein oo päässy nyt harrastamaan syystä tai toisesta. Ottaa päähän sekin.
Ja kun tässä nyt alettiin vuodattaa niin myös patiosuunnitelmat seisoo ja sekin ärsyttää ja ja..
Siitä sit päästään siihen, kuinka eräs kuvanmuokkausohjelma vastustaa mua. Haha. Monesti ajatellut blogata mutta daaamn, kyseinen ohjelma ei anna tallentaa kuvia vaan miettiii ja miettiii. Ja ihan totta, vaihdan toiseen..
 
kiitos.. :D

Ja kuva ei tosiaan liity tähän mitenkään..

taivutuksia

Meidän pikku tyttömme puhuu jo todella paljon ja onkin melkoinen papupata, ainakin kotona. Eräs päivä kiinnitin huomiota siihen kuinka hän sanoi hienosti "äidin". Siis Deellä. Mitääh? Itse kun olen käyttänyt lähinnä "äitin" tai "minun".. Jännä juttu. Varmaankin kirjoista tai videoilta oppinut. Kuten jotkut muutkin jutut. Esimerkiksi tyttönen sanoo sopivissa tilanteissa aina "voi sentään".. :D
Elämän pieniä iloja..

tulppaaneja tulvillaan

Meidän äitienpäiväkortit. Mammalle, Mummille, iso-Mummeille ja iso-Mummalle. Huh. Oon ylpee tosta tytöstä. Yleensä ei halua sotkea käsiään ja kerhossakin monet kerrat menty sit pensselilinjalla. Mutta kun kerroin miksi nämä tehdään ja näytin esimerkkiä, niin neitikin innostui. :)

Ja tässä sitten minun panokseni. Leimasimella linnut kuoreen. Pitäisi varmaan hommata uusi leimasintyyny.. Ja hurraa! Nää jopa ehti äitienpäiväksi perille kaikille. 

♥

värejä

Muutama yksityiskohta, joista pidän lapsen huoneessa. Kuvat on jälleen mitä on.. 

Tuon Hello Kitty-kellon mieheni halusi välttämättä kotiuttaa kirpparilta. Olin jotenkin tosi yllättynyt tästä. No se sopii kieltämättä tosi hyvin lapsen huoneeseen. Pikku Myyn kuva on vanhasta Muumi-kalenterista ja sinipohjainen taulu on ikean lahjapaperista. Etummaisessa kehyksessä on ihanan ystäväni pojan kuva. Noilla lapsilla on vain muutama viikko ikäeroa ja siis en kestä miten ihania he ovat yhdessä leikkiessään. Ja nuo taulut tosiaan pitäisi joskus saada seinällekin. En vain osaa päättää paikkaa.. 

Pilvi ja värikkäät pisarat. Askartelin tämän tytön ollessa pari kuinen. Piti saada jotain kivaa katseltavaa hoitopöydän viereiselle seinälle. Monet hymyt se on saanut aikaan. Kun lapsi muutti omaan huoneeseensa, tämä tuli tietysti perässä. Ihanaa miten hän vieläkin välillä makoilee lattialla ja katselee tuota.. :) 

Tämä salkku on niin ihana. En vain voinut olla ostamatta sitä sillon joskus. Se on jo kertaalleen korjattukin. 

♥

kangaskassin maalailua

Eräs aamu mietin, mitä me voitaisiin lapsen kanssa tehdä yhdessä jotain kivaa ja vähän erilaista. Katselin kaappeihin sillä silmällä. Hetken pähkäiltyäni silmiin osui kangaskassi, joka on odotellut pintaansa maalia. No nythän on loistava hetki, ajattelin. Lapsikin oli heti ihan mukana ja  heilui malttamattomana pensseli kädessä, kun äiti levitteli sanomalehtiä.
En löytänyt  sormivärien mukana tullutta essua mistään, joten kietaisin mun erään paidan (joka on odotellut saksimista..) neidille päälle. En kestä miten hyvin sopi tuo väri hänelle. Oli oikeen saman sävyinen pinnikin. 

Olin ensin vähän hölmö kun kaadoin monta väriä samaan aikaan alustalle. Totta kai ne on pakko saada sotkea keskenään. Jatkossa annoin lapsen valita värin ja maalata sillä hetken, alusta puhtaaksi ja sitten vasta uus väri..

Ja myös toinen asia mitä ei olisi ehkä kannattanut näyttää lapselle. Nimittäin roiskiminen! Sain vähän pyyhkiä takana olleesta seinästä maalia, kun sitä lensi molempiin suuntiin :D

Ei tullut otettua parempaa kuvaa enää, mutta tällainen oli lopputulos. Maalattiin myöhemmin toinenkin puoli, josta tuli kyllä aika hieno kans. Tyttö löysi äidin maalailulaatikosta telan, jolla sai aikaan hauskaa jälkeä.
Pitää laittaa myöhemmin vielä parempia kuvia siitäkin.

♥

Väsymys

Huh. Viime aikoina on tuntunut siltä, että koko ajan olisi jotain tekemistä ja päivät täyttyvät ties mistä asioista, mutta sitten kuitenkaan en nyt muista kauheasti viime viikoista mitään. Olen ollut jostain syystä hirveän väsynyt eikä mielessä pysy oikein mitään. Sen  sentään muistan, että kävimme vanhempieni sekä isovanhempieni luona.
Tyttö oli aivan riemuissaan vanhempieni kissoista ja yksi kissakin tuntui olevan ihan hulluna meidän neitiin. Se meinasi koko ajan tulla autoonkin, kun olimme lähdössä. :D Olimme jo lähdössä ajelemaan kotiin päin, kun kuulin kummieni olevan mökillään. Käskin mieheni ajaa sitä kautta. En ole nähnyt kummejani varmaan kolmeen(!) vuoteen, eli he eivät ole myöskään nähneet tytärtämme. He ilahtuivat todella paljon yllätysvisiitistämme ja kyllä se meidänkin päivämme kruunasi hienosti vaikkei pitkään ehdittykään olemaan. 

Kello oli jo kahdeksan, kun pääsimme vihdoin kotimatkalle. Vähän hirvitti miten ilta menee lapsen kanssa jos hän nyt nukahtaa autoon koko matkaksi.. Luojan kiitos meillä oli mukana titi-nalle cd, jota kuunneltiin valehtelematta koko matka. Vain kolme kertaa ehti pyöriä. Ja lapsi pysyi iloisena hereillä koko matkan! Pitää siis muistaa tämä jatkossakin. :)

Ja kyllä meillä oli kamerakin mukana, mutta se unohtui visusti reppuun. Harmi kyllä. Ehkä ensi kerralla. Nämä kuvat on viime viikon aikana napsittu.
Nyt odottelen postista saumuriin uutta yläsiepparia ja suunnittelen äitienpäivälahjoja.

Patiollekin on mietinnässä kaikkea mahdollista kalusteista kukkaistutuksiin. :)

♥

pomminvarma iltapala

Neitosella on hieman tökkinyt syöminen viime aikoina. Toki kaikki hedelmät menee, mutta siinä se sitten onkin. Mietin pitkään mitä tarjoaisin, että lautanen tyhjenisi. Tadaa, suklaapuuro mustikoilla! Ei olla aikoihin syöty puuroa niin ei heti edes tullut mieleen. Yleensä teen suklaapuuron sekoittamalla mannapuuroon kaakaojauhetta, mutta nyt oli maitoa niin vähän, että päädyin tekemään kaurapuuron. Osu ja uppos. Mustikat tosin tässäkin on se paras osa lapsen mielestä, mutta kyllä se kulho vaan tyhjeni ihan kokonaan. :)

♥

ihana aurinko

  Viime päivinä on ollut niin ihana ilma. Lämpöasteitakin on ollut ihan mukavasti. Me ollaan tytön kanssa viihdytty iltapäivät meidän pienellä patiolla. On syöty välipalat ja päivälliset ulkona auringossa. Samalla ihailtu kimalaisia ja muita ötököitä, välillä bongailtu helikoptereita tai lentokoneita. Vielä kelpaa hetken nauttia suorasta auringonpaisteesta ennen kuin puiden lehdet kasvavat. Tosin ovat ne jo nyt aika isoja.. 

Tytöllä päässään uusi lippapipo, jonka tein aurinkoisia ilmoja ajatellen.

  Ja joku muukin taisi olla aika fiiliksissä tuosta lämmöstä, kun karkasi äidin kengissä patiolle.. ;)

  ♥

pallopaita

Yksi paita lisää. Tähän hätään nyt ei ole parempaa kuvaa, mutta tuli aika söpö. Tuo kangas on muhinut kaapissa varmaan viisi vuotta. Se oli sellanen ''pakko saada'', siitäkin huolimatta, että kangas oli ihan kiero.. Sain sen juuri ja juuri riittämään pieneen paitaan. 
Ihanan pehmoista, ohutta ja tosi venyvää. Harmi ettei itselle riittänyt.. 

♥

tarpeeseen

Meille on iskenyt akuutti tarve pitkähihaisille. Kaikissa on hihat yhtäkkiä liian lyhyet ja jäljelle jäi vaan muutama hassu paita. Ja avattavia (miksi niitä sanotaan? neuletakki,huppari...) paitojakin jäi vain kaksi ja ne olivat molemmat harmaita.. Eihän ne sovi kaikkien kanssa.
 
Pahimpaan hätään ehdin tehdä tällaiset kaksi paitaa..

Jossain burdan numerossa oli aivan ihana kietaisupaita ja sellainen oli aivan pakko saada meillekin. Jouduin pienentämään kaavaa, koska paidassa pienin koko oli 104. En tainnut ymmärtää ohjeita ihan täysin varsinkaan tuon helman osalta. Siitä tuli vähän hassu.. Muuten mielestäni onnistuin ihan hyvin. 

Ja sitten ihan perus pitkähihainen. Tässä oli tuon pääntien kanssa yhtä jos toista ongelmaa. Nyt se saa luvan kelvata.

♥

tuspupipo

Ulkona on ollut niiin ihana ilma! Aurinko paistanut jo monta viikkoa melkein joka päivä. Pihallakin viihtyy huomattavasti paremmin ja tuntuu että kaikki heräävät jollainlailla eloon. Ihan kuin ihmisetkin olisivat mukavampia... ;)

Lapsi tarvitsee tottaki kevään kunniaksi uuden pirteän pipon. Ja onneksi se oli myös mieluinen, neidin sanoin ''ooh tuspupipo! inana!'' :)

Tyttö kiepsahti tuosta nenälleen ja nauroi vaan hulluna, "uudestaan!".

♥

Lapaset

Itselläni on ollut huutava pula kivoista käsineistä, jotka olisivat myös lämpimät. Olen surkutellut, kauppojen huonoa valikoimaa ja sitä etten jaksa neuloa mitään.. 
Sitten tajusin että voisin ommella lapaset! Miksen sitä aiemmin ole hoksannut?! Tuumasta toimeen.. 
Ihana kangas on löytö Eurokankaan palalaarista ja vuorina on fleeceä. 

Unohdin kohdistaa, mutta väliäkö hällä. Näistä tuli ihan parhaat! Miten onnelliseksi voikaan tulla pelkistä lapasista.

♥